Perheyritys voimavarana ja haasteena
Kallioinen Yhtiöt on perheyritys, jonka isoveli Veijo eli ’Veiska’ on luonut veljiensä avustuksella. Pikkuveli Pertti ’Pepe’ jätti kuusitoistavuotiaana koulut kesken mennäkseen ensimmäisen kaivinkoneen kuljettajaksi Veiskan yritykseen. Vielä 50-vuoden jälkeenkin Pepe toimii yrityksessä kuljettajana ja morjestaa hallin pihamaalla toista veljeään Karia eli ’Kassua’, joka on korjannut yrityksen koneita tasan yhtä kauan yrityksessä. Vaikka Pepe on jo eläkeikäinen, jokapäiväinen työpanos on korvaamatonta.
Perheyritys motivoi jatkamaan työntekoa:
– Eihän tämä ole työntekoja vaan harrastus, sanoo Pepe työskentelystä Kallioisilla vielä eläkeikäisenä. Joka päivä on mielekästä tekemistä ja paljon sosiaalista elämää. Se motivoi jatkamaan työuraa, vaikka eläkkeellekin saisi jäädä.
Kassu on kerännyt vuosien saatossa valtavan osaamisen rakennuskoneiden huollosta ja neuvoo edelleen haastavissa tapauksissa nykyisiä asentajia, vaikka eläkkeellä on ollutkin jo pitkään.
– Eläkkeelle jäämisestä on kulunut jo 20 vuotta, kun käsi hajosi liian vauhdikkaan hiihdon seurauksena, mutta koneiden parissa tulee touhuttua harrastusmielessä vieläkin. Se pitää mielen virkeänä ja ihmisten parissa.
Perheyrityksessä on aina haasteena ihmissuhteet. Työkavereiden sijaan täytyy tulla toimeen perheenjäsenten kanssa, mihin liittyy tietysti aina paljon suuremmat tunteet.
– Isoveljen yrityksessä työskentelyssä ei ole koskaan ollut ongelmaa, kertovat Kassu ja Pepe yksimielisesti.
– Välillä on ollut jotain pientä erimielisyyttä, mutta ei koskaan mitään isompaa kismaa. Isoveljenä Veiskalla on aina ollut luontaista auktoriteettia, eikä hänen ole koskaan tarvinnut käskeä meitä töihin. Hän on vain antanut ymmärtää, että homma pitää tulla tehdyksi ja me olemme totelleet, nauraa Pepe.
Kallioisen nimi vilahtelee myös muualla yrityksen henkilöstölistalla. Kallioisen Aki ja Tomi, Veiskan veljenpojat, ovat tuoneet ammattitaitonsa perheyritykseen maanrakennuksen osalta ja ovat rakentamassa Kallioisen vanhaa liiketoimintaa uuteen nousuun ja Veiskan miniä, Hanna, huolehtii yrityksen henkilöstöhallinnosta:
– Perheyrityksessä on mukava työskennellä, vaikka alkuun tuntui hassulta juoda kahvia samojen tyyppien kanssa niin sukujuhlissa kuin työpaikalla, Hanna miettii hymyillen.
– Perhe ympärillä tuo kuitenkin työpaikalle yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka tarttuu varmasti työntekijöihinkin. Tärkeää perheyrityksessä on varmistaa, että joka tilanteessa kaikkiin työntekijöihin suhtaudutaan samalla tavalla, oli sukunimi sitten Kallioinen tai ei, miettii Hanna perheyrityksen etuja ja haasteita.
Perheyrityksen seuraava sukupolvi
Perheyritys liiketoimintamallina ei ole ongelmaton. Perustaja vaalii ja kasvattaa yritystä seuraavalle sukupolvelle tietämättä yhtään, onko seuraava sukupolvi valmis koskaan hyppäämään edeltäjänsä saappaisiin. Ala saattaa olla väärä eikä kiinnostava, seuraaja ei ole luonteeltaan sopiva yrittäjäksi tai työnantajaksi tai sitten seuraavan sukupolven vahvuudet ovat vain kerta kaikkiaan omiaan johonkin ihan muuhun työhön. Sukupolven vaihdoksen onnistuminen on onnen kauppaa.
Kallioisen nykyinen omistaja Veiskan poika Arto ’Arska’ toimi nuoresta pojasta asti yrityksessä erilaisissa tehtävissä. Koneet kiinnostivat pikkumiestä ja kaivinkoneen ajamista sai opetella ajamaan multakuopalla jo ala-asteikäisenä. Aika kului kuorma-auton kyydissä istuen ja kokeneiden kuljettajien juttuja kuunnellen. Heti, kun ikää oli riittävästi, Arska meni kesätöihin rakennuskonevuokraamon autonkuljettajaksi ja aloitti työuran Kallioisilla, joka lopulta johti toimitusjohtajan jakkaralle asti. Veiskan veroista yrityksen vetäjää Arskasta ei kuitenkaan tullut.
– Arska ei ollut oikein koskaan ollut osannut kertoa miltä hänestä tuntui, mutta kerran matkalla konenäyttelyyn Ouluun autossa istuessa asiat puhuttiin pojan kanssa lopulta selviksi, Veiska muistelee vuosia sitten käytyä keskustelua.
– Arskasta ei koskaan tulisi yrityksen jatkajaa siinä mielessä kuin olin ajatellut. Hän oli kouluja käynyt ja fiksu mies, yritys oli valmis paketti, mitä jatkaa, mutta Arska ei pystynyt hyppäämään saappaisiini. Sitä oli vaikea ymmärtää.
Nuorena Arska piti itsekin itsestään selvänä, että jatkaisi perheyritystä toimien operatiivisessa johdossa. Toimitusjohtajana toimiessaan hän tuli kuitenkin toiseen lopputulokseen:
– Ymmärsin, etten ole isäni kaltainen enkä omaa samoja ominaisuuksia. Luonne meillä on Veiskan kanssa samanlainen periksiantamaton ja pyrin luotsaamaan yritystä samalla tavalla isäni oppien mukaan, mutta minusta ei vain ollut yrityksen vetäjäksi, Arska analysoi.
– Tajusin, että olemme vain liian erilaisia ja Arskan osaaminen ja vahvuudet on muun tyyppisissä tehtävissä, summaa Veiska tilanteen. Hänellä ei vain ollut tarvittavia ominaisuuksia tähän hommaan.
– Se ei ollut oikeastaan pettymys, vaikka sitä oli vaan pitkään vaikea ymmärtää.
Ajatusmallia täytyi muuttaa ja suunnitella uusi tapa jatkaa perheyritystä. Arska jatkaa yritystä siis hallitustyöskentelyllä ja operatiivinen johto on siirretty siihen tehtävään paremmin istuville ihmisille.
– Sekä Veiska että minä olemme ymmärtäneet, että perheyritystä voi jatkaa monella tapaa ja tämä on meidän tilanteessamme toimiva ratkaisu.
Yrityksen omistus on pysynyt kuitenkin perheessä.
Ja sitä seuraava sukupolvi
Kallioinen Yhtiöt täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja usein juhlavuosina katseet ovat historiassa. Mutta jos yritys haluaa kirjoittaa tarinaa vielä seuraavat 50 vuotta, täytyy ajatus suunnata tulevaan.
Kallioisen kolmas sukupolvi on vielä niin nuori, ettei luultavasti ehdi työelämään mukaan ennen kuin Veiska jää eläkkeelle. Mutta ensimmäisen kerran kesällä 2022 Kallioisella kirjoilla kolmen sukupolven edustajia, kun pojantytär tuli kesätöihin tutustumaan rakennuskonevuokraamotoimintaan. Aika näyttää, löytyykö kasvavasta sukupolvesta muita alasta ja yrityksen jatkamisesta innostuneita Kallioisia.