Miten Kallioisesta tuli Kallioinen?

17.4.2023

– perheyhtiön vaiherikas seikkailu

Kallioisen synty

Kallioinen Yhtiöt syntyi, kun perustaja Veijo ’Veiska’ Kallioinen päätti alkaa yrittäjäksi ja osti kaivinkoneen.  Ja jo seuraavana vuonna yritys laajentui muutamalla koneella lainarahalla äidin ja isän taatessa lainan. Ikää oli Veijolla tuolloin 28 vuotta.

”Mikähän minut sai lähtemään yrittäjäksi,” miettii Veiska 50 vuotta myöhemmin.
”Kai se oli se, kun kaivinkoneyrittäjillä näytti olevan hienommat autot kuin minulla ja pieni kateus sai haluamaan itsellekin sellaisen,” pohtii tuolloin automyyjänä toiminut Veiska.

”Tai sitten minua kyllästytti renkaisiin potkijat autoliikkeessä ja halusin enemmän toimintaa.”

Oli syy mikä tahansa lähteä yrittäjän uralle, päivääkään Veijo ei ole katunut. Ei vaikka vaikeuksia on osunut yrittäjän taipaleelle ja pitkää päivää on joutunut painamaan.

”Olen saanut olla paljon erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä ja nähnyt maailmaa,” summaa Veiska menneiden vuosikymmenten antia yrittäjänä.

”Paljon se on ottanut, mutta vielä enemmän antanut. Sen neuvon haluan kuitenkin antaa yrittäjäksi haaveileville, että oman perheen tuki on ehdoton edellytys tähän hommaan lähteneille. Muuten yrittäjyydestä ei tule mitään, perheeltä pitää löytyä kannustusta ja joustoa.”

Kallioisen kasvu

Kallioinen Yhtiöt, ensimmäiseltä nimeltään Maansiirtoliike Veijo Kallioinen, rekisteröitiin 5.12.1973 ja pian toiminta laajeni yrityksen ostaessa muutamia maansiirtokoneita. Työntekijöitäkin palkattiin seuraavana vuonna jo 2 lisää.

Jo vuonna 1975 käynnistyi ajoneuvonosturitoiminta, josta yritys yhä tänäkin päivänä vahvasti tunnetaan. Ensimmäisen nosturin toiminta ei ollut ihan ongelmatonta:

”Palkkasin nosturinkuljettajaksi kylällä tunnetun ja luotettavaksi tiedetyn kuljettajan. Mies oli toiminut vastaavissa hommissa jo pitkään. Kukaan vaan ei ollut huomannut tarkistaa, oliko kuljettajalla ajokortti, ei ennen kuin poliisi pysäytti koneen kuljetusmatkalla varikolle. Siihen aikaan ei ajoneuvonosturin kuljettajalta vaadittu tutkintoa koneen ajamiseen työmaalla, mutta maantiellä tuli olla asianmukainen ajokortti.”

Oppi tuli Veiskalle kantapään kautta poliisin nuhtelun muodossa ja kuljettajalle sakkojen myötä. Tämän jälkeen hän on aina muistanut tarkastaa ajokortin olemassaolon, olkoon kuinka tuttu kuljettaja tahansa.

Rakennuskonevuokraamotoiminta voidaan katsoa alkaneeksi työmaapressujen vuokrauksesta.

”Liiketoiminta, josta ei jäänyt käteen mitään muuta, kuin kallis oppi siitä, että se pressujenvuokraus ei kannata,” nauraa Veiska.

”Mutta laaja asiakaspiiri siitä toiminnasta saatiin ja sitä kautta paljon uusia tilaisuuksia tehdä kannattavampaa liiketoimintaa.”

Kallioinen Yhtiöt kasvoi vuosien saatossa. Veiska ei koskaan laatinut suuria suunnitelmia pitkälle tulevaisuuteen vaan osasi tarttua tilaisuuksiin, joita tarjoutui laajan asiakaspiirin kautta. Joku tarvitsi koneen ja sanoi Veiskalle, että osta semmoinen, niin minä vuokraan sen sinulta. Ja Veiskahan osti.

Kallioisen taistelut

50 vuoden ajanjaksoon on osunut monia maailmanlaajuisia ylä- ja alamäkiä. Ensimmäinen niistä oli jo 70-luvulle osunut öljykriisi.

”Maailmanlaajuinen öljykriisi ei vaikuttanut meihin juurikaan, mutta meillähän olikin ihan oma löpökriisi, Veiska kertoo. Löpökriisillä Veiska viittaa vuonna 1976 tapahtuneeseen yritykseen kohdistuneeseen rikossyytteeseen. Kallioisilla epäiltiin tuolloin verottoman polttoaineen käytöstä maantieajossa ja asiasta käytiin oikeutta useita vuosia. Lopulta virhe todettiin tapahtuneen öljyntoimittajan toimesta, mutta mainehaitta oli tapahtunut ja jäi elämään. Vielä 40 vuotta myöhemminkin netissä keskustellaan aiheesta.”

”Ne olivat rankkoja vuosia ja pidän sitä koko yrittäjä aikani vaikeimpana aikana. Vaikka oikeus totesi meidät lopulta syyttömäksi, oikeudenkäynti kesti 2 vuotta. Ja maine meni vuosikausiksi, jos ei osan ihmisten silmissä loppuiäksi.”

Kahdeksankymmenluku oli nousun aikaa niin maailmalla, kuin Kallioisillakin. Kaikki alkoi Ahlstömin villatehtaan rakentamisesta, josta Kallioinen sai 2 vuotta kestäneen projektin. Ahltrömin rakennusprojektia varten ostettiin rakennuskoneita vuokrattavaksi ja siitä alkoi kasvaa Kallioisen rakennuskonevuokraamotoiminta laajentua.

Työtahti oli kovaa ja kaikki tekivät Kallioisella pitkää päivää ja laajaa toimenkuvaa

”Liiketoiminnan suuruuteen nähden hallinnon organisaatio oli onnettoman pieni. Meillä oli kymmenkunta rakennuskonevuokraamopistettä ympäri Etelä-Suomea Vuokramestarit -yrityksen alaisuudessa. Muutamat hallinnossa toimivat henkilöt tekivät käytännössä kaiken ja lensin itsekin tukka putkella paikasta toiseen. Nyt olisin viisaampi ja palkkaisin osaavia ihmisiä hallintoon enkä yrittäisi tehdä kaikkea itse tai pienellä porukalla.”

Kun Baltian maat itsenäistyivät Neuvostoliiton hajottua, Veiska haistoi siinäkin mahdollisuuden liiketoimintaan. Tallinnaan perustettiin vuokraamo ja se menestyikin ihan hyvin. Vuosia Veiska matkusti Tallinnaan kerran viikossa kaikkien muiden toimiensa lisäksi.

Kovaan työtahtiin väsyneenä Veiska ajatteli myydä kaiken, jäädä eläkkeelle, muuttaa maalle ja ostaa asunnon Espanjasta. Vaikka maatila hankittiin ja asunto Espanjasta, maailma päätti toisin yrityksen myynnin osalta. 90-luvun alussa iski lama eikä kukaan ostanut mitään, saati rakennusalaan liittyvää koneyritystä. Veiska jäi siis omistajaksi eikä ole sen koommin miettinyt eläkkeelle jäämistä. Lamasta kuitenkin selvittiin ilman konkursseja ja lainat pystyttiin maksamaan.

”Jaksoin laman vaikeiden aikojen läpi tekemällä viikonloppuisin maatilalla fyysistä työtä. Viikolla stressi oli kova, mutta viikonloppuna sai tehdä käsillään ja selvittää ajatuksiaan traktorin hytissä.

Työ ei voi olla koko elämä, yrittäjällä pitää olla aikaa rentoutua ja tapa nollata, Veiska neuvoo. Toisille se voi olla joku urheiluharrastus tai vaikka matkustelu, minulle se on käsillä tekeminen ja puuhailu erilaisissa pihatöissä.”

Vuosien varrella liiketoimia myytiin ja ostettiin uusia. Viron liiketoiminta lopetettiin muutaman vuoden jälkeen, koska toiminta kävi haasteelliseksi erilaisen yrityskulttuurin takia. Rakennuskonevuokraamot Suomessakin myytiin 2000-luvun käänteessä ja vuokraustoimintaa ei harjoitettu viiteen vuoteen kilpailukiellon takia. Lopulta yritys kuitenkin palautui 2010 juurilleen ja rakennuskoneita alettiin taas vuokrata nykyisellä Kallioinen Rent -nimellä.

90-luvun alun jälkeen maailman heilahtelut eivät ole Kallioisiin kovasti vaikuttaneet. Liiketoiminta on laajaa ja tasoittaa talouden suhdanteita.

”Meillä on vain muutaman prosentin osuus koko kyseisen alan liikevaihdosta kaikissa yrityksissämme. Jos jollakin alalla menee huonommin, kovalla myynnillä voimme kasvattaa tuota osuutta hieman ja pysyä lähes samassa liikevaihdossa.

Koronapandemia laski liikevaihtoa vain yhden kuukauden ajaksi,” Veiska antaa esimerkkinä

Kallioinen Yhtiöt tänään

Tänään Kallioinen Yhtiöillä on 4 liiketoimintamuotoa. Ajoneuvonosturitoimintaa on ollut koko ajan vuodesta 1975. Nosturiyritys kulkee nykyään nimellä Kallioinen Cranes Oy.

”Nostureita on nyt parisenkymmentä, joskus ollut ehkä vähän enemmänkin,” Veiska muistelee

Kiinteistöjen vuokraus on alkanut samalla tavalla kuin muutkin Kallioisen liiketoiminnat eli on osunut kohdalle hyvä kiinteistö, joka on ostettu ja alettu vuokraamaan.

”Jostakin syystä hyviä kiinteistöjä on osunut vuosien varrella useampiakin,” Veiska vitsailee.

”Tai sitten näen potentiaalia sellaisissakin kiinteistöissä, joissa muut eivät näe.”

Nykyään emoyhtiö Kallioinen Yhtiöillä on n. 40 erikokoista liikekiinteistöä vuokrattavana.
Rakennuskoneita vuokrataan kolmella paikkakunnalla: Espoossa, Hyvinkäällä ja Valkeakoskella.

Maanrakennus oli Kallioinen Yhtiöiden ensimmäinen liiketoiminta ja sitä liiketoimintaa on vuosien varrella ajettu alas ja aloitettu uudelleen lukuisia kertoja.

”Maanrakennus taitaa olla liiketoiminnoista lempilapseni, sitä ilman ei osaa olla. Aina kun sitä ei ole, jotain puuttuu,” Veiska summaa.

Varmasti siitä syystä Kallioinen Infra toimii tänäkin päivänä Kallioisen neljäntenä lenkkinä.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!